Musiikki globaalina ilmiönä

Tässä blogissa tarkastellaan musiikkia globaalina ilmiönä. Musiikki tunnetusti yhdistää ihmisiä, mutta myös erottaa. Monet musiikkityylit ovat globaaleja, ne tunnetaan ympäri maailmaa. Kun puhutaan globaalista musiikkikulttuurista, sillä ymmärretään useasti länsimainen ja erityisesti amerikkalainen musiikkikulttuuri. Globaalia musiikkia onkin kritisoitu musiikkiteollisuuden amerikkalaistumisesta. Esimerkkinä kuinka musiikkiteollisuus ja musiikin arvostus on muuttunut, voidaan mainita Euroviisut. Tässä eurooppalaisessa musiikkilpailussa esitetään nykyään pääasiassa kappaleet englanniksi. Myös Suomessa yhä useammin kotimaiset esiintyjät laulavat englanniksi, erityisesti mikäli he tähtäävät kansainvälisille markkinoille.

Globalisaatio, ja digitalisaatio on muuttanut musiikkiteollisuutta valtavasti. Entiset lp- ja cd-levyt ovat korvautuneet internetillä ja musiikkisovellukset kuten spotify, ovat monien arkipäivää 2017-luvulla. Samoin idols-tyyliset musiikkiohjelmat ovat suosittuja ympäri maailmaa paikallisina versioina, mutta ohjelmaformaatti on usein sama. Tämäkin on yksi esimerkki musiikin globalisaatiosta. Ja hyvin usein näissä ohjelmissa esitettävät kappaleet ovat länsimaisen popmusiikin tuotoksia.

Kansanmusiikki on yleensä tyypillistä tietylle kansalle, sille tyypillistä on paikallisesti tutut instumentit ja yleensä niitä esitetään paikallisella kielellä. Kansanmusiikkia kutsutaan myös folkmusiikiksi englanninkielisen termin folk music mukaan. Kansanmusiikki on yleensä historiallista, ja se perustuu muistiin – pyritään esittämään sellaista musiikkia, joka tunnettiin jo historiassa. Kansanmusiikilla on nykyään erityisesti viihdearvo, mutta entisaikoina sille oli myös tarvetta, esimerkiksi karjan- ja poronajossa. Suomalaiselle kansanmusiikille tyypillistä on huhuillen, rummuttaen tai laulaen esittäminen. Perinteinen instrumentti suomalaisessa kansanmusiikissa on muun muassa kantele. ja harmonikka.

Kän läpi eri maiden ja maanosien musiikkikulttuuria – millainen musiikki on ominaista eri maissa. Erityisesti käyn läpi musiikkia maissa, jotka ovat vähemmän tunnettuja suomalaisille. Meille tutuimpia on suomalainen ja amerikkalainen musiikki, ja käynkin näitä vähemmän läpi tässä blogisarjassa. Kansanmusiikkia voi pitää eräänlaisena globaalin musiikin vastavoimana. Siinä pyritään erottautumaan ja tuomaan musiikkiin jollekin tietylle kulttuurille ominaisia piirteitä.

Nykyään tunnetaan käsite maailmanmusiikki tai etninen musiikki, joka viittaa sellaiseen musiikkiin joka poikkeaan angloamerikkalaisesta valtavirrasta. Samoin se usein ottaa vaikutteita eri maiden kansanmusiikista. Maailmanmusiikki-termi on lähinnä keskitty markkinointia varten, jotta tällaista musiikkia pystytään myymään paremmin.Maailmanmusiikki tunnetaan terminä vuodesta 1987, jolloin musiikkipiireissä haluttiin luokitella tällainen musiikki, jotta se saataisiin paremmin kaupaksi. Nimestä käytiin runsaasti keskusteluja, muita vaihtoehtoja olivat muun muassa trooppinen ja maailmanrytmit.

Suomessa järjestetetään useita maailmanmusiikkitapahtumia, esimerkiksi Taigajuhla, Haapavesi Folk Festival, Etnosoi ja Faces.

Kansanmusiikista on kuitenkin keskusteltu runsaasti. Missä määrin joku musiikkityyli kuvaa kulttuuria, jota se edustaa. Keksienen kysymys kun tutkitaan globaalisuuden ja kansanmusiikin suhdetta on se, että kuinka paljon kansanmusiikki ottaa vaikutteita globaalista musiikista ja kuinka paljon kansanmusiikista? Samoin kun maailmanmusiikki tai kansanmusiikki markkinoidaan ulkomaille ja kansainväliselle musiikkiteollisuudelle, mitä tämä tarkoittaa paikallisuuden näkökulmasta, samalla kun musiikki irrotetaan sen alkuperäisestä viitekehyksestä? Onko maailmanmusiikin vieminen globaaleille markkinoille yhtenäiskulttuurisuuden lisääntymistä vai todellista kulttuurin vuoropuheluja? Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin ei ole olemassa yhtä, oikeaa vastausta.

Seuraavissa artikkeleissa keskustelen eri maiden tai maantieteellisten alueiden musiikkityyleistä. Maailmanmusiikin luokittelu on perustana tälle kirjoitukselle, ottaen huomioon myös sen, että esimerkiksi afrikkalainen musiikki sisältää valtavan määrän eri musiikkityylejä joista keskustelu tässä olisi vaikeaa, ellei mahdotonta.