Arabiankielinen musiikki tänään

Monelle suomalaisellekin arabialaisen musiikin rytmit ovat tuttuja.  Arabialaista musiikkia kuvastaa yhteys runouteen, yksiäänisyys ja perinteiset soittimet . Varsinkin perintesessä arabialaisessa musiikissa uskonnon merkitys on suurta – koraanin resitaatio musiikin muodossa on ollut varsin yleistä.

Arabialaisen musiikin sävelasteikko yleensä poikkeaa länsimaalaisesta, ja samoin sille on tyypillistä että orkesterin eri soittimet soittavat omaa melodiaansa. Tämä voi kuulostaa hämmentävältä arabialaiseen musiikkiin tottumattoman kuulijan korvaan. Arabialaiselle musiikille ominaista ovat lukuisat instrumentit. Eismerkiksi lyömäsoittimia käytetään runsaasti, tyypillisiä ovat muun muassa ruukkurumpu darbuka, patarumpu naqqara ja iso kaksoiskalvorumpu tabl. Arabialaiselle musiikille tyypillisiä puhallinsoittimia ovat zummara, joka muistuttaa klarinettia sekä mizmar, joka muistuttaa oboeta. Piikkiviulu rabab on yksikielinen, joka on suosittu erityisesti aavikon runonlaulajien keskuudessa. Arabian kielellä myös tuotetaan hyvin monenlaista musiikkia, rockia, jazzia jne. Monesti myös arabiankielisiin kappaleisiin lisätään jotain muuta kieltä, esimerkiksi laulut jossa käytetään sekä arabiaa että ranskaa ovat varsin yleisiä.

Arabiankielinen nykymusiikki on myös hyvin rikasta. Monet tunnetut esiintyjät tulevat Libanonista, esimerkiksi Elissa, Fairuz ja Nancy Airam. Perinteisesti Egypti ja sen pääkaupunki Kairo on ollut se paikka, josta uudet suuntaukset arabialaisessa musiikissa ovat saaneet alkunsa.

Arabialainen musiikki on suosittua monien ulkomaalaisen keskuudessa, vaikka henkilö ei osaisikaan arabiaa. Musiikki on yleensä hyvin melodista ja monet pitävät arabinkielistä musiikkia hyvin kauniina.